Usein kysytyt kysymykset

 

TASOLUOKAT

 

  • Miksi lehden x tasoluokkaa on laskettu, vaikkei sen tasossa ole tapahtunut muutoksia?

Vuonna 2015 Julkaisufoorumi-luokitus kiristyi lähes kaikilla tieteenaloilla johtuen siitä, että tasoluokkien kiintiöt määritellään nyt lehtien ja sarjojen julkaisuvolyymin eikä lehti- ja sarjanimekkeiden määrän mukaan. Paneelit joutuivat pudottamaan merkittävän määrän aiemmin tasoilla 2 ja 3 olleista sarjoista alemmille tasoille. Muutos oli suurin luonnon- ja lääketieteen paneeleissa, joissa tasolle 2 voitiin sijoittaa 7–9 prosenttia julkaisunimekkeiden määrästä. Tason 3 julkaisusarjojen osuus vaihtelee paneeleittain 1–3 prosentin välillä. Alkuperäistutkimusta julkaisevia lehtiä suosittiin luokituksessa review-lehtien kustannuksella. (Ks. seuraavat kaksi kohtaa.) Pyrkimyksenä volyymipohjaisiin kiintiöihin siirtymisessä oli tieteenalojen tasapuolinen kohtelu. Norjan ja Tanskan luokituksissa tasoluokkien kiintiöt määräytyvät vastaavalla tavalla.

 

 

  • Mitä tarkoittaa volyymipohjainen kiintiö?

Julkaisuvolyymilla tarkoitetaan julkaisusarjassa vuosittain ilmestyvien suomalaisten ja ulkomaisten tieteellisten artikkelien lukumäärää (kolmen vuoden keskiarvo). Päivitysarvioinnissa paneelit saivat nostaa 2-tasolle 20 prosenttia paneelinsa listalla olevien sarjojen yhteenlasketusta artikkelimäärästä ja vastaavasti 3-tasolle 25 prosenttia tason 2 sarjojen yhteenlasketusta artikkelimäärästä. Aikaisemmin samat prosenttiosuudet laskettiin lehtinimekkeiden lukumäärästä, mikä johti artikkelitasolla epätasaiseen lopputulokseen eri tieteenalojen kesken, sillä eräillä luonnon- ja lääketieteen aloilla juuri johtavat lehdet ovat volyymiltaan suurimpia.

 

 

  • Miksi matalamman viittauskertoimen (impact factor) lehti päässyt Julkaisufoorumissa korkeammalle tasolle kuin lehti, jolla on parempi viittauskerroin?
    Thomson Reutersin journal impact factor (JIF) vaihtelee tieteen- ja tutkimusaloittain, joten eri paneelien (esim. fysiikan paneelin ja matematiikan paneelin) samaan tasoluokkaan asettamien lehtien JIF-arvojen välillä voi olla suuriakin eroja. Yhden paneelin edustamien eri tutkimusalojen välilläkään JIF ei välttämättä ole vertailukelpoinen, vaan riippuu alan koosta, viittauskäytännöistä ja useista muista tekijöistä.

 

Paneeleita onkin ohjeistettu kiinnittämään huomiota eri tutkimusalojen lehtien edustukseen korkeammilla tasoilla. Tästä seuraa, että samankin paneelin sisällä joillakin tason 1 lehdillä voi olla korkeampi JIF kuin joillakin tasolle 2 luokitelluilla lehdillä. Joissakin paneeleissa JIF-lukuja on painotettu enemmän kuin muita paneelien arviointityön tueksi tuotettuja viittaus- tai laatuindikaattoreita (Source Normalized Impact per Paper (SNIP), SCImago Journal Rank (SJR), European Reference Index for the Humanities (ERIH) sekä Norjan, Tanskan ja Australian tasoluokitukset).

 

Lehtien viittauskertoimet vaihtelevat myös artikkelityyppien mukaan. Katsausartikkelit keräävät keskimäärin alkuperäisartikkeleita enemmän viittauksia, joten review-lehtien impaktiluvut ovat suhteellisen korkeita. Paneeleita on pyydetty kiinnittämään huomiota siihen, ettei katsausartikkeleihin keskittyvien lehtien osuus tasolla 2 ja 3 muodostu liian suureksi.

 

 

  • Mistä löydän tiedon, onko etsimäni julkaisukanavan tasoluokassa tapahtunut muutoksia vuosien varrella?
    Ajantasainen tieto löytyy Julkaisufoorumin hakusivulta. Kaikki arvioidut julkaisukanavat sisältävässä Excel-tiedostossa näkyy lisäksi tasoluokka vuodesta 2012 alkaen riippuen tietenkin siitä, milloin julkaisukanava on ensimmäistä kertaa arvioitu Julkaisufoorumissa.

 

 

JULKAISUTYYPIT

 

  • Miksi Julkaisufoorumissa luokitetaan kirjakustantajia?
    Julkaisufoorumissa pyritään huomioimaan tieteenalojen erilaiset julkaisukulttuurit ja -käytännöt. Esimerkiksi humanistien julkaisutuotannosta merkittävä osa on tieteellisiä monografioita. Koska Julkaisufoorumissa ei ole katsottu mielekkääksi listata ja arvioida tuhansia ulkomaisia kirjasarjoja, kirjakustantajalle on annettu tasoluokka. Sen sijaan kotimaiset tieteelliset kirjasarjat on luokiteltu, ja suomalaisen kustantamon julkaisemat kirjat saavat tasoluokan ensisijaisesti sarjan perusteella. Kirjakustantajia on luokiteltu tasolle 3 vuodesta 2015 alkaen (aiemmin vain tasoille 1 ja 2).

 

 

  • Miksi Julkaisufoorumissa arvioidaan konferensseja?
    Tekniikan aloilla ja tietojenkäsittelytieteissä säännöllisesti toistuvat tieteelliset konferenssit ovat journaaleihin rinnastettavia tärkeitä tieteellisiä julkaisufoorumeita. Osalla näistä on oma julkaisusarja, osa julkaisee konferenssijulkaisun vuosittain eri kustantajilla. On myös konferenssijulkaisusarjoja, kuten Springerin Lecture Notes in Computer Science, joissa julkaistaan satojen, tasoltaan vaihtelevien konferenssien ”proceedingseja”. Nämä konferenssit on vaihtelevasti arvioitu tasoille 2, 1 ja 0. Artikkelin tasoluokka määräytyy siis yksittäisen konferenssin tasoluokan, ei LNCS-sarjan tasoluokan perusteella. Julkaisufoorumissa on konferenssien luokittelussa noudatettu samaa käytäntöä kuin Tanskan vastaavassa järjestelmässä, eli ne luokitellaan säännöllisesti toistuvina tapahtumina ja luetteloidaan tapahtuman vakiintuneella nimellä. Jos konferenssilla on oma julkaisusarja, voidaan konferenssille tallentaa myös ISSN-tunnus. Julkaisufoorumissa ei arvioida kertaluontoisia tapahtumia eikä listata jokaisen vuoden konferenssia erikseen. Tämä koskee myös epäsäännöllisiä joint conference -tyyppisiä tapahtumia. Konferenssien listauksessa on vielä täydennettävää ja selkeyttämistä, joten JuFo-luokitusta ei tulisi mekaanisesti soveltaa julkaisukanavan valintaan niillä aloilla, joilla julkaisutoiminta keskittyy voimakkaasti konferenssijulkaisuihin.

 

 

  • Miksi Julkaisufoorumi-luokituksessa on kaupallisia yleiskustantamoita tasolla 1? Tarkoittaako tämä, että lukion oppikirja on yhtä arvokas julkaisu yliopistolle kuin tieteellinen monografia?
    Ainoastaan tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut eli opetus- ja kulttuuriministeriön määrittämiin julkaisutyyppeihin A1-A4 sekä C1 lukeutuvat julkaisut painotetaan yliopistojen rahanjakomallissa Julkaisufoorumi-luokan perusteella. Kirjakustantajan ei tarvitse julkaista yksinomaan tieteellisiä kirjoja päästäkseen tasolle 1 tai 2. Kustantajan tulee kuitenkin olla erikoistunut tieteelliseen kustannustoimintaa ja tieteellisten kirjojen osalta (A3, C1) sen toiminnassa tulee täyttyä Julkaisufoorumin ohjausryhmän vahvistamat laatua ja vertaisarviointikäytäntöjä koskevat kriteerit.

 

  • Millä perusteella julkaisulle määritetään Julkaisufoorumi-luokka, jos sekä julkaisuun liittyvä konferenssi, kustantaja ja/tai sarja on luokitettu Julkaisufoorumissa?
    Konferenssijulkaisujen osalta kannattaa ensin harkita julkaisutyyppiluokitusta: onko kyseessä OKM:n tiedonkeruun julkaisutyyppi ”vertaisarvioitu artikkeli konferenssijulkaisussa” (A4)? Jos artikkeli on julkaistu tieteellisessä lehdessä, on syytä määrittää julkaisutyypiksi ”alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä” (A1), vaikka artikkeli pohjautuu konferenssissa esitettyyn paperiin. Jos konferenssi on kertaluontoinen tapahtuma, jonka tuloksena syntyy tieteellinen kokoomateos, kyseessä on ”vertaisarvioitu artikkeli tieteellisessä kokoomateoksessa” (A3). ”Vertaisarvioitu artikkeli konferenssijulkaisussa” (A4) käsittää ainoastaan säännöllisesti toistuvan konferenssin julkaisussa ilmestyneet vertaisarvioidut täysimittaiset artikkelit. Julkaisutyyppi A4 on tyypillinen tietojenkäsittelytieteessä ja tekniikan aloilla, muilla aloilla konferenssiesityksiin perustuvat julkaisut vastaavat paremmin julkaisutyyppejä A1 tai A3. 

 

Vertaisarvioidun konferenssiartikkelin (A4) Julkaisufoorumi-luokka määritetään ensisijaisesti sen julkaisseen säännöllisesti toistuvan konferenssin tasoluokan perusteella. Kirjakustantajan tasoluokkaa ei käytetä konferenssiartikkelien (A4) Julkaisufoorumi-luokan määrittämiseen kuin siinä poikkeustapauksessa, että yksittäisen tapahtuman tuloksena syntyneessä kokoomateoksessa julkaistu artikkeli on virheellisesti merkitty konferenssiartikkeliksi eikä kokoomateosartikkelisi (A3).   

 

 

HAKU- JA EHDOTUSSIVUJEN KÄYTTÖ

 

  • Etsin tiettyä julkaisukanavaa Julkaisufoorumin hakusivulta, mutta en löydä sitä. Mitä teen?
    Tarkista, että olet kirjoittanut julkaisun nimen oikein eikä haussasi ole ylimääräisiä rajauksia. Sarjaa haettaessa helpointa on käyttää ISSN-tunnusta ja konferenssia haettaessa konferenssin lyhennettä, jolloin mahdolliset nimen varianttimuodot eivät aiheuta ongelmia. Voit myös ladata kaikki julkaisukanavat Excel-taulukkoon. Jos etsimääsi julkaisukanavaa ei ole vielä arvioitu Julkaisufoorumissa ja se mielestäsi täyttää tieteellisen julkaisun kriteerit, voit esittää sitä lisättäväksi ehdotussivulla.

 

 

  • Etsimäni julkaisukanavan tasoluokan kohdalla on merkintä nolla. Mitä tämä tarkoittaa?
    Merkintä 0 tarkoittaa sitä, etteivät asiantuntijapaneelit ole katsoneet kyseisen julkaisukanavan täyttävän jotakin tason 1 kriteereistä. Tähän joukkoon kuuluu monentyyppisiä ja monentasoisia kanavia yliopistojen omista julkaisusarjoista ei-tieteellisiin lehtiin. Julkaisukanava voi saada merkinnän 0 myös sen vuoksi, että se on vasta perustettu eikä paneeli pysty vielä arvioimaan sen sisältöä.

Tasomerkintä 0 ei anna lehdelle mitään erityistä statusta, vaan se on luokituksen näkökulmasta samanarvoinen kuin Julkaisufoorumissa listaamaton julkaisukanava. Aiemmin tästä luokasta käytettiin nimitystä "muut tunnistetut julkaisukanavat" ja sen merkintänä oli - . Selkeyden vuoksi ohjausryhmä päätti muuttaa merkintää.

 

 

  • Etsimäni julkaisukanavan tasoluokan kohdalla ei ole mitään merkintää. Mitä tämä tarkoittaa?
    Tyhjä merkintä tarkoittaa sitä, että julkaisukanava on parhaillaan arvioitavana, eikä sille ole vielä annettu tasoluokkaa. Arvioinnin valmistuttua tasoluokitukset näkyvät hakusivulla lähes välittömästi.

 

 

  • Miksei kuukausia sitten tekemäni lisäysehdotus vieläkään näy Julkaisufoorumin hakusivulla?
    Ehdotuksia Julkaisufoorumiin lisättävistä julkaisukanavista käsitellään neljä kertaa vuodessa. Julkaisukanavien bibliografiset tiedot pitää tarkistaa ja paneelien arviointityölle pitää varata aikaa, sillä kaikki ehdotukset arvioidaan. Tämän vuoksi ehdotettujen julkaisukanavien lisääminen järjestelmään kestää joitakin kuukausia. Jos et ole varma, onko ehdotuksesi tallentunut, ota yhteyttä Julkaisufoorumin sihteeristöön.