CRAFT-OA

eli Creating a Robust Accessible Federated Technology for Open Access 2023–2025

Kolmivuotinen CRAFT-OA-hanke (2023–2025) edisti voittoa tavoittelemattoman avoimen julkaisemisen toimintaedellytyksiä Euroopassa. Hankkeen tavoitteena oli parantaa avointen julkaisujen näkyvyyttä ja löydettävyyttä, vahvistaa avoimen julkaisemisen yhteisöä Euroopassa sekä kehittää avoimia julkaisualustoja, erityisesti Tieteellisten seurain valtuuskunnan käytössä olevaa Open Journal Systems -järjestelmää.

Tieteellisten seurain valtuuskunta osallistui hankkeessa pääasiassa kahteen sen osioon. Osiossa WP3 Technical Standards for professional Institutional Open Access TSV:n erityisasiantuntija Mikael Laakso selvitti haasteita, jotka liittyivät avoimen tieteen standardien ja käytäntöjen omaksumiseen Diamond Open Access -lehtien keskuudessa.

Osiossa WP4 Journal Software and Platform Improvement vetäjänä toimi TSV:n suunnittelija Antti-Jussi Nygård. Tässä hankkeen osiossa TSV kehitti erityisesti Open Journal Systems -järjestelmän monikielisyyteen liittyviä ominaisuuksia. Työssä tunnistettiin usealla kielellä toimivien lehtien haasteita ja pyrittiin helpottamaan monikielisen sisällön kanssa työskentelyä. Lisäksi TSV kehitti OJS-järjestelmän kuvailutietojen laajennettavuutta parantamalla muun muassa ulkoisten sanastojen ja pysyvien tunnisteiden tukea. Kehitystyöstä vastasi ohjelmistosuunnittelija Jyrki Heinonen.

Hankkeessa oli mukana noin parikymmentä eurooppalaista organisaatiota, ja sitä koordinoi Saksan Göttingenissä sijaitseva Georg-August-yliopisto. Hankkeen rahoitti Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -ohjelma.

Hankkeen verkkosivuilta (englanniksi) löytyy lisätietoa muista hankkeen tuloksista, esimerkiksi Diamond Discovery Hub -palvelusta (englanniksi), jonne on tavoitteena koota tiedot kaikista avoimista timanttilehdistä. OJS-järjestelmän kehitystyön tuloksista on myös kerrottu tarkemmin hankkeen verkkosivuilla (englanniksi).

TSV:lta hankkeessa olivat mukana Janne Pölönen, Antti-Jussi Nygård, Sami Syrjämäki, Mikael Laakso ja Jyrki Heinonen.

GraspOS

eli Open Science Assessment Dataspace 2023–2025

Avoin tiede ja vastuullinen arviointi tukevat toisiaan: vastuullinen arviointi siirtää painopistettä perinteisistä julkaisumetriikoista kohti laadullisempaa ja monipuolisempaa osaamisen ja vaikuttavuuden arviointia, kuten avoimen tieteen käytäntöjen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen huomioimista.

Tähän tutkimuksenarvioinnin ja tieteen avoimuuden solmukohtaan on GraspOS-hankkeessa kehitetty kolmen vuoden ajan työkaluja ja ohjeita. Tieteellisten seurain valtuuskunta on ollut tässä työssä vahvasti mukana yhtenä hankekumppanina. Hanke on tukenut käynnissä olevia vastuullisen tutkimuksenarvioinnin uudistuksia sekä tasoittanut tietä kohti avoimen tieteen periaatteiden mukaisia seuranta- ja arviointijärjestelmiä.

TSV:ssä päävastuuna oli koota nykytilanteesta laaja yleiskatsaus, joka kattoi keskeiset vastuullisen arvioinnin linjaukset ja työkalut erityisesti avoimen tieteen näkökulmasta. Yleiskatsaus tuki projektissa kehitettävän avoimen tieteen arviointikehyksen suunnittelutyötä. Yleiskatsaukseen voi tutustua Zenodossa (englanniksi).

Lisäksi tehtävänä oli tuottaa materiaaleja vastuullisen arvioinnin käytännön työn tueksi. Materiaalit käsittelevät esimerkiksi määrällisten kriteerien valintaa siten, että vastuullisen arvioinnin periaatteet tulevat huomioiduksi, arviointiprosessissa mukana olevien henkilöiden ja sidosryhmien tunnistamista sekä avoimen tieteen ansioiden tunnistamista tutkijanarvioinnissa.

Materiaaleja voi hyödyntää erilaisissa arviointiprosesseissa yksittäisen tutkijan arvioinnista aina maan tai tieteenalan arviointiin asti, ne soveltuvat arviointiprosessien eri vaiheisiin, ja niitä voi myös kehittää edelleen esimerkiksi yhteistyöverkostoissa tai koulutustilaisuuksissa.

Kaikki hankkeen tuotokset ovat selattavissa ja saatavissa GraspOS-palvelukatalogin (englanniksi) kautta ja Zenodossa (englanniksi).

Kolmivuotinen projekti käynnistyi tammikuussa 2023 ja päättyi joulukuussa 2025. Konsortiossa oli mukana yhteensä 18 organisaatiota 11 eri maasta. TSV:n lisäksi suomalaisista organisaatioista projektissa olivat mukana Itä-Suomen yliopisto ja Tieteen tietotekniikan keskus (CSC). Hanketta rahoitti Euroopan unioni.

GraspOS-hankkeeseen voi tutustua sen omilla verkkosivuilla (englanniksi).

TSV:lta hankkeessa olivat mukana Janne Pölönen, Elina Koivisto ja Tiina Sipola.

ROSiE

eli Responsible Open Science in Europe 2021–2024

ROSiE on avointa tiedettä ja tutkimusetiikkaa yhdistävä hanke, jossa kehitettiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa käytännön työkaluja vastuullisen avoimen tieteen ja kansalaistieteen edistämistyöhön. Konsortiossa oli mukana 12 organisaatiota kymmenestä eri maasta, ja hanketta koordinoi Oslon yliopisto. Kolmivuotinen hanketta rahoitettiin EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.

TSV oli mukana useammassakin hankkeen yhdeksästä osiosta, mutta niistä kolme oli keskeisimpiä:

Vastuullisen avoimen tieteen linjauskehikko (WP5): Osiossa analysoitiin Euroopan maiden avoimen tieteen linjausten ja suositusten tilaa, sekä luotiin vastuullisen avoimen tieteen yleisiä (ROSiE General Guidelines on Responsible Open Science, englanniksi) ja tiedealakohtaisia ohjeistuksia. 

Avoimen tieteen “knowledge hub” (WP6): Projektissa kehitettiin avoimen tieteen ”knowledge hub”, jonka tavoitteena on ollut  tuottaa käyttäjäystävällinen alusta avoimen tieteen ja tutkimusetiikan kysymysten parissa toimiville ja niistä kiinnostuneille. ROSiE Knowledge Hub (englanniksi) kokoaa yhteen projektin tuotoksia, kuten tietoa ja työkaluja avoimen tieteen infrastruktuureista sekä tutkimuseettisistä ja avoimeen tieteen juridisista kysymyksistä. 

Vastuullisen avoimen tieteen oppimateriaalit (WP7): Osiossa tuotettiin vastuullisen avoimen tieteen oppimateriaaleja eri kohderyhmille, kuten opiskelijoille, tutkijoille ja  kansalaistieteilijöille.

Lisäksi TSV osallistui muun muassa hankkeen viestintään ja yleiseen koordinointiin.

Kaikki hankkeen tuotokset löytyvät hankkeen verkkosivuilta (englanniksi) sekä hankkeen Zenodo-tilasta (englanniksi).

ROSiE-hankkeen lopputapahtuma ‘Research Integrity in Open Science for Europe’ (STOA Academic Freedom Roundtable) järjestettiin 21.2.2024 Euroopan parlamentissa Brysselissä. Tallenne on toistaiseksi katsottavissa Euroopan parlamentin sivuilla. Tapahtuman ohjelma ja puhujat löytyy hankkeen verkkosivuilta.

TSV:lta mukana hankkeessa olivat Elina Koivisto, Hanna Lahdenperä, Ilmari Jauhiainen ja Henriikka Mustajoki.

EOSC Co-Creation 2020–2021

TSV:n (Julkaisufoorumi & Avoin tiede) vetämä EOSC Co-Creation-hanke (1.9.2020–31.3.2021) selvitti, mikä on tutkijoiden arviointiin käytettävien tietojen nykytila suhteessa FAIR-dataan ja laati tulevaisuuden vision FAIR-datan käytöstä tutkijoiden arvioinnissa. FAIR-periaatteiden tarkoitus on tehdä data löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable). Hankkeen rahoitti Euroopan unionin koordinoima ja rahoittama EOSC eli European Open Science Cloud.

Hankkeeseen kuului kaksi toisiinsa tiiviisti liittynyttä osaprojektia. Projektin ensimmäisessä osassa selvitettiin FAIR-datan käytön nykytilaa. Osaprojektissa laadittiin katsaus käytössä olevista tietomalleista, tietojärjestelmistä sekä arviointia koskevista linjauksista ja suosituksista. Kokonaiskuvaa täydennettiin tutkimusorganisaatioille ja -rahoittajille toteutetulla verkkokyselyllä, tapaustutkimuksilla sekä alustavalla FAIR-datamallien ja informaatiosysteemien visiolla.

Projektin toinen osa tuotti tulevaisuuden vision FAIR-datan käytöstä sekä siihen johtavan tiekartan. Sekä visio- että tiekarttatyö toteutettiin yhteistyössä eurooppalaisten asiantuntijoiden kanssa verkkotyöpajoissa ja kansainvälisesti avoimen kommentoinnin avulla.

Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin Avoimen tieteen verkkosivuilla. Hankkeen loppuraporttiin (englanniksi) voi tutustua Avoimen tieteen verkkosivuilla tai sen voi lukea avoimesti Zenodossa (englanniksi).

Hankkeen vastuuhenkilöinä TSV:ltä olivat pääsihteeri Henriikka Mustajoki ja pääsihteeri Janne Pölönen.

Tiedekasvatuksen suositukset 2019–2021

TSV:n ja Tiedonjulkaisemisen neuvottelukunnan (TJNK) yhteinen tiedekasvatushanke loi parempia työkaluja yksilöiden ja yhteiskunnan tiedeosaamisen ja tiedepääoman vahvistamiseksi. Hanke vastasi kasvavaan tarpeeseen kehittää tieteen lukutaitoa, kriittistä ajattelua sekä laajempaa ymmärrystä tieteen tuottamista resursseista. 

Tiedekasvatuksen kentän asiantuntijoiden kanssa toteutettu hanke valmisteli tiedekasvatuksen suositukset, jotka julkaistiin vuonna 2021. Suositukset tarjoavat yhteisen lähtökohdan ja inspiraation lähteen kaikille tieteen, oppimisen ja kasvatuksen parissa toimiville. Suositukset kannustavat tiedekasvatukseen, joka on saavutettavaa, laaja-alaista, osallisuuden mahdollistavaa, yhteisöllistä sekä innostavaa ja palkitsevaa. Kaikki koulutusasteet sekä elinikäisen oppimisen kattanutta hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Suositukset löytyvät edition.fi -palvelusta.

Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (Kotilava) 2015–2019

Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (Kotilava) oli vuosina 2015–2019 toteutunut Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Kansalliskirjaston yhteishanke. Hanke pyrki parantamaan lehtien toimintaedellytyksiä Suomessa luomalla niille avoimen julkaisemisen mahdollistavan rahoitusmallin sekä alentamalla julkaisutoimintaan liittyviä teknisiä kustannuksia.

TSV:n vastuulla oli avoimen julkaisemisen tukeminen teknisestä näkökulmasta katsottuna, ja hankkeen konkreettiseksi tavoitteeksi otettiin kustannustehokkaan teknisen alustan luominen tiedelehtien käyttöön. Lähtökohtana toimi TSV:n ylläpitämä Open Journal Systems -alusta, jota hankkeen alkaessa käytti reilu parikymmentä jäsenseuran lehteä. Reilut kaksi vuotta kestäneessä kehitysprojektissa vanha OJS-alusta päivittyi tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitetuksi Journal.fi-palveluksi, jonne kotiutui jo sen ensimmäisenä toimintavuotena lähemmäs 50 tiedelehteä.

TSV:lta mukana hankkeessa olivat Johanna Lilja ja Antti-Jussi Nygård.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hankkeet

PREPARED

eli Pro-active Pandemic Crisis Ethics and Integrity Framework 2022–2025

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) PREPARED-hankkeessa luotiin kaksi globaalia tutkimuseettistä ohjetta: ohje pandemioiden aikana tehtävälle tutkimukselle ja ohje haavoittuvissa olosuhteissa tehtävälle tutkimukselle. Ohjeet koskevat lähtökohtaisesti EU-rahoituksella tehtävää tutkimusta. Ohje on otettu käyttöön komission lisäksi myös useissa tutkimus- ja tutkimusrahoitusorganisaatioissa ympäri maailmaa. Kahden varsinaisen ohjeen lisäksi hankkeessa on laadittu esiarvioinnin ohjeistusta tieteellisille julkaisuille, ohjeita eettisille toimikunnille nopeutetun ennakkoarvioinnin tueksi sekä tukimateriaalia häirintää kohtaaville tutkijoille.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan keskeisimpinä tehtävinä kolmivuotisessa hankkeessa oli kartoittaa eurooppalaisen tutkimuseettisen (research integrity) sääntelyn tapoja ja tehdä sidosryhmäyhteistyötä eurooppalaisen tutkimusetiikan järjestö ENRIOn sekä muiden tutkimuseettisten toimijoiden kanssa. Lisäksi TENKin tehtävänä oli varmistaa, että hankkeessa tehtävä ohjeistus on tutkimusetiikan eurooppalaisten käytäntöjen ja ohjeistuksen mukainen. TENK osallistui aktiivisesti myös häirintää kohtaaville tutkijoille suunnatun ohjeen luomiseen. Ohjeen julkistanut filosofi Peter Singer nosti ohjeen esille myös Naturessa ilmestyneessä englanninkielisessä artikkelissaan For Science to Thrive We Must Protect Scientists from Harassment.

Hanketta koordinoi University of Central Lancashire (Kypros). Hankkeen lopputuotteiden disseminaatio ja käyttöönotto sekä organisaatioiden sitouttaminen ohjeisiin jatkuu vuonna 2026.

Lisätietoja hankkeessa valmistelluista ohjeistuksista sekä koulutusmateriaaleista löytyy hankkeen verkkosivuilta (englanniksi).

Hankkeen vastuuhenkilönä oli TENKin kansainvälisten asioiden asiantuntija Kalle Videnoja.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan hankkeet

Tutkijoiden sananvapauden tueksi 2023–2025

Tutkijat ja asiantuntijat voivat joutua kohtaamaan työssään asiatonta palautetta, vaientamisyrityksiä, sekä erityisesti verkon välityksellä tapahtuvaa häirintää. Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hankkeen tavoite oli yhtenäistää ja kirkastaa tutkijoille ja asiantuntijoille eri organisaatioissa tarjottuja tukitoimenpiteitä ja luoda yhdessä tiedeyhteisön kanssa tukitoimet häirintää ja painostusta vastaan. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

Hanke tuotti tutkimusyhteisön käyttöön kansallisen ohjeistuksen Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaamiseksi. Keväällä 2025 julkaistu ohjeistus tarjoaa tietoa sananvapauteen Suomessa kohdistuvista uhista ja esittelee tehokkaimmiksi havaittuja tiede- ja tutkimuskentän vasta- ja tukitoimia. Ohjeistuksen mukaan Suomessa tulisi perustaa valtakunnallinen tukiorganisaatio häirinnän ja painostuksen uhan alla toimivien suojaamiseksi, laajentaa työnantajan suojeluvelvollisuus koskemaan myös vapaana toimivia tutkijoita, sekä sisällyttää tiedeviestinnän ja häirinnältä suojautumisen opetus osaksi tutkijakoulutusta.

Hanke kartoitti tutkijoiden ja asiantuntijoiden kokemuksia häirinnästä ja sananvapaudesta kyselyillä vuosina 2023 ja 2025. Kyselyiden tuottamaa tietoa tutkimusyhteisön näkemyksistä aiheeseen tullaan hyödyntämään TJNK:n jatkotyössä tutkijoiden sananvapauden parissa. Vuoden 2025 kyselyn raportti julkaistiin helmikuussa 2026.

Hankkeeseen ja sen tuotoksiin voi tutustua tarkemmin TJNK:n verkkosivuilla.