Koko vuoden tiedeklubit ovat nyt kuunneltavissa podcasteina

Tapahtumat   29.11.2019 12.09   Päivitetty 29.11.2019 12.10

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) aloitti keväällä 2019 uuden tiedeklubisarjan. Finlandia-talon Café Verandassa järjestetyt tiedeklubit ovat nyt kuunneltavissa äänitallenteina SoundCloud-palvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen). Tunnin mittaiset keskustelut tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia erilaisiin tiedeaiheisiin.

Maaliskuussa tiedeklubilla keskusteltiin tutkimuksen tekemisestä vieraassa kulttuurissa. Tiedetoimittaja Mari Heikkilä haastatteli uskontotieteen emeritusprofessori René Gothónia, joka on tutkinut buddhalaista ja ortodoksista luostariperinnettä sekä Indonesian suosademetsiä tutkinutta tutkijatohtori Maija Lampelaa. Vaikka Lampelan tutkimus keskittyi luontoon eikä ihmisiin, molemmat korostivat paikallisten kontaktien merkitystä kenttätyössä. Huhtikuun tiedeklubin aiheena oli eriarvoisuuden biologia. Helsingin yliopiston evoluutiobiologian dosentti Emma Vitikainen kertoi mangustien parissa tekemästään kenttätutkimuksesta. Tiedetoimittaja Ulla Järven johdattelemana keskusteltiin mangustien lisäksi myös ihmisistä. Ohjaavatko biologia, syntyperä ja geenit myös meitä, vai olemmeko ensi sijaisesti oman onnemme seppiä? Toukokuussa tiedeklubilla pureuduttiin vaalikevääseen sekä tutkijoiden ja poliitikkojen väliseen vuorovaikutukseen. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettusen haastateltavana olivat pitkän linjan poliitikko ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, politiikan tutkija ja yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta ja akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen Suomalaisen Tiedeakatemian tiedeneuvonantohankkeesta.

kuvituskuva.
Marraskuun tiedeklubilla tutkija Juha-Matti Granqvistia haastatteli TSV:n vastaava tapahtumatuottaja Mandi Vermilä. Kuva: Laura Kanerva.

Syksyn ensimmäisellä tiedeklubilla syyskuussa käsiteltiin yhtä kuluneen vuoden kiistatta kovimmista tiedetapauksista eli ensimmäistä mustasta aukosta koskaan saatua kuvaa. Akatemiatutkija, dosentti Tuomas Savolainen oli mukana ainoana suomalaisena, kun kuvaa koostettiin. Hän kertoi tiedottaja Anne Liljeströmin jututtamana, miten kuva galaksin M87 keskustan supermassiivisesta mustasta aukosta syntyi ja mitä siitä paljastui. Lokakuun tiedeklubilla tutkijat Kaisa Hiltunen, Heidi Keinonen ja Jaakko Seppälä keskustelivat Nordic Noirin historiasta, estetiikasta ja yhteiskuntasuhteesta sekä analysoivat sitä, mikä Nordic Noirin synkkyydessä kiehtoo. Analyysissaan he tulivat siihen tulokseen, että lajityypin kansainvälisen suosion taustalla on eksotiikan ja tuttuuden vuorovaikutussuhde. Pohjolan ulkopuolisille katsojille attraktiona ovat pohjoismainen luonto ja design, joiden luomaan miljööseen sovitetaan kansainvälisen rikosfiktion konventioita. Pohjoismaisille yleisöille asetelma on päinvastainen: tuttuihin maisemiin on sijoitettu synkkiä kansainvälisen rikosdraaman tapahtumia. Marraskuussa tiedeklubilla uppouduttiin haaksirikkoihin. TSV:n vastaava tapahtumatuottaja Mandi Vermilä haastatteli tutkija Juha-Matti Granqvistiä, joka kertoi, miksi haaksirikkoja voi onnettomuuden lisäksi pitää myös onnena.

Tiedeklubien ohjelma syntyy yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa. Vuoden 2019 tiedeklubien ohjelmasta vastasivat TSV:n ohella Suomen tiedetoimittajain liitto, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Lähikuva-lehti ja Suomen merihistoriallinen yhdistys.