Opiskelijat ovat suurin kotimaisten avointen tieteellisten lehtien käyttäjäryhmä, mutta myös muut ryhmät lukevat lehtiä laajasti. Asia käy ilmi Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin missä roolissa Journal.fi -portaalissa julkaistuja tiedelehtiä ja artikkeleita tarkastellaan.

Journal.fi on TSV:n ylläpitämän avoimen julkaisemisen portaali tieteellisille lehdille. Lehdet julkaisevat koko sisältönsä avoimena joko välittömästi tai korkeintaan 12 kuukauden viiveellä. TSV keräsi alkuvuonna 2020 käyttäjäkyselyllä taustatietoja artikkeleita palvelusta ladanneilta käyttäjiltä. Tutkimukseen osallistui 48 lehteä, eli noin puolet portaalin lehdistä. Selvityksen aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2020, juuri ennen kuin kirjastot suljettiin koronaepidemian johdosta.

Opiskelijat ja tutkijat ovat tiedelehtien suurimmat käyttäjäryhmät

Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten portaalista artikkeleita tarkastelleen ryhmän muodostivat opiskelijat 40 prosentin osuudella (Kuvio 1). Kyselyyn osallistui kaikkiaan 668 käyttäjää. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat tutkijat, joiden osuus oli muutaman prosenttiyksikön pienempi (36 %). Kotimaisen avoimen tiedejulkaisemisen merkitys opetuksessa ja opiskelussa korostuu, kun huomioidaan, että myös opettajat käyttävät portaalia työssään: viisi prosenttia käyttäjistä ilmoitti käyttävänsä julkaisuja opettajan roolissa.

Kuvio 1: Journal.fi kyselyn vastaajat (N=668) käyttäjäryhmittäin.

Myös yksityiset kansalaiset (8 %) ja asiantuntijat (7 %) käyttävät palvelua. Sen sijaan toimittajien, yrittäjien, poliitikoiden ja virkamiesten osuus oli melko vähäinen, vaikka on merkittävää, että jokainen ryhmä oli edustettu. Yrittäjien pientä osuutta, hieman yli prosentti, saattaa selittää se, että vaikka portaalin lehdet kattavat tieteenaloja laajasti, muodostavat humanistis-yhteiskuntatieteelliset alat valtaosan lehdistä, ja niiden tarjoama tutkittu tieto on harvoin sovellettavissa suoraan yrityksen tuotekehityksen tai ylipäänsä liiketoiminnan eduksi. Saattaa myös olla, että palvelu on huonosti tunnettu selvityksen pienimmissä käyttäjäryhmissä.

Kotimaisilla kielillä julkaistut artikkelit palvelevat useita käyttäjäryhmiä

Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että kotimaisilla kielillä julkaistu tutkimus palvelee etenkin oppimista ja tiedeviestintää tutkijayhteisöä laajemmille käyttäjäryhmille, kuten kansalaisille ja asiantuntijoille (Kuvio 2). Vain tutkijat tarkastelivat enemmän vieraskielisiä kuin kotimaisilla kielillä julkaistuja artikkeleita. Kuitenkin neljännes myös suomen- ja ruotsinkielisten artikkeleiden käyttäjistä oli tutkijoita.

Kuvio 2: Käyttäjäryhmien osuus kotimaisilla ja vierailla kielillä julkaistujen artikkelien käyttäjistä (N=668).

Kyselytutkimuksessa tarkasteltiin myös käyttökertoja, joita kertyi kaikkiaan 2018 (otimme huomioon yhden vierailun per käyttäjä per artikkeli). Kaksi kolmasosaa (67 %) käytöstä kohdistui kotimaisilla kielillä julkaistuihin artikkeleihin. Lisäksi havaittiin, että suomen- ja ruotsinkieliset artikkelit palvelivat lähes yksinomaan Suomesta tulevia käyttäjiä (Kuvio 3). Vierailla kielillä julkaistu tutkimus palveli huomattavasti laajemmin myös kansainvälistä käyttäjäkuntaa, sillä 63 prosenttia niiden käytöstä oli peräisin ulkomailta. Käyttäjiä oli Suomen lisäksi 68 maasta, joista suurimmat osuudet käyttäjistä tulivat Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista ja Ruotsista.

Kuvio 3: Eri maista tulevien käyttäjien osuus eri kotimaisilla ja vierailla kielillä julkaistujen artikkelien käyttökerroista (N=2018).

Uusia artikkeleita luetaan eniten, mutta etenkin opiskelijat lukevat myös vanhempia artikkeleita

Joillakin lehdillä on laaja arkisto Journal.fi -palvelussa. Se sisältää digitoituja lehtiä jopa 1800-luvulta. Kyselyn perusteella käyttäjien mielenkiinto kohdistuu pääosin uusiin artikkeleihin (viimeisen kahden vuoden aikana julkaistujen osuus ladatuista 25 % ja vuoden 2010 jälkeen 62 %), mutta ennen vuotta 1999 alun perin julkaistujen artikkeleiden osuus on kuitenkin liki neljännes (23 %). Kyselyn tuloksissa korostuu erityisesti opiskelijoiden osuus vanhempien artikkelien käytöstä (Kuvio 4).

Kuvio 4: Käyttäjäryhmien osuus eri vuosina julkaistujen artikkelien käyttökerroista (N=2018).

Yhteenvetona voidaan todeta, että avoimille tutkimusartikkeleille on kysyntää monessa eri ryhmässä. Suurin merkitys niillä on opiskelulle, opetukselle että tutkimukselle. Mielenkiinto kohdistuu niin kotimaisilla kuin muilla kielillä julkaistuihin artikkeleihin kuitenkin siten, että muiden kuin tutkijoiden, kuten esimerkiksi opiskelijoiden, mielenkiinto kohdistuu erityisen vahvasti kotimaisilla kielillä julkaistuihin artikkeleihin. Tutkijatkin lukevat kuitenkin merkittävissä määrin kotimaisilla kielillä kirjoitettuja artikkeleita.

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Learned Publishing -lehdessä: Pölönen, J., Syrjämäki, S., Nygård, A.-J. & Hammarfelt, B. (2021) Who are the users of national open access journals? The case of the Finnish Journal.fi platform, Learned Publishing. DOI: https://doi.org/10.1002/LEAP.1405

Lisätietoja:

Janne Pölönen janne.polonen(at)tsv.fi
Sami Syrjämäki sami.syrjamaki(at)tsv.fi