Kotimaiset valtionavustusta saavat tieteelliset lehdet perustuvat pitkälti tutkijoiden ja asiantuntijoiden vapaaehtoiseen työhön, jota tehdään usein ilman korvausta ja vapaa-ajalla, käy ilmi TSV:n kyselystä.

Kotimaisten, valtionavustusta saavien tieteellisten lehtien toiminta perustuu suurelta osin tutkijoiden ja asiantuntijoiden vapaaehtoiseen työpanokseen. Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) toteuttama kysely osoittaa, että merkittävä osa lehtityöstä tehdään ilman korvausta tai vain nimellisellä palkkiolla, usein vapaa-ajalla.

Selvityksen mukaan vapaaehtoistyötä tekevien taustat ovat tyypillisesti tiedeyhteisössä, mutta työsuhteiden ja akateemisen aseman laatu vaihtelevat paljon.

- Vapaaehtoistyössä heitä motivoi erityisesti halu edistää omaa tieteenalanaasa, tukea avointa julkaisemista sekä vahvistaa kotimaisten kielten asemaa tieteen kielinä, julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki Tieteellisten seurain valtuuskunnasta. 

Tulokset nostavat esiin myös huolen työn kuormittavuudesta ja vapaaehtoistyön heikosta tunnistamisesta akateemisissa urarakenteissa.

Tuloksista selviää muun muassa, että

• 67 % vastaajista tekee lehtityöstä vähintään puolet vapaa-ajallaan ja hieman yli neljännes kaiken.

• Yli puolet (56 %) ei saa lehtityöstä lainkaan rahallista korvausta. Korvausta saavien tyypillinen vuosikorvaus on 1 000–2 000 euroa vuodessa.

• Liki puolet (49 %) on päättänyt lopettaa tai harkinnut vapaaehtoistyön lopettamista viimeisen vuoden aikana.

Kyselyyn vastasi 122 vapaaehtoistyötä tekevää henkilöä 51 eri tiedelehdestä, mikä tekee aineistosta edustavan kuvan suomalaisen tiedejulkaisemisen arjesta. Selvitys tarjoaa tärkeää taustatietoa kotimaisten tiedelehtien toimintaedellytysten ja kestävyyden tarkasteluun. Selvitys toteutettiin 16.5.–20.6.2025.

Tutustu selvityksen tuloksiin tarkemmin Informaatiotutkimuksen jutusta Vapaaehtoistyö kotimaisissa valtionavustusta saavissa tieteellisissä lehdissä Journal.fi-palvelussa.