TSV onnittelee 200-vuotiasta Societas pro Fauna et Flora Fennicaa!

Uutiset   9.11.2021 8.53   Päivitetty 26.11.2021 15.49

Suomen vanhin tieteellinen seura ja TSV:n jäsen Societas pro Fauna et Flora Fennica täyttää 200 vuotta. Seura edistää Suomen eläin- ja kasvimaailman tuntemusta, eläin- ja kasvitieteellistä tutkimusta sekä luonnonsuojelua. Syntymäpäivää juhlistettiin 5.11.2021 järjestetyssä juhlavuoden symposiumissa.

1. marraskuuta vuonna 1821 perustettiin Suomen vanhin tieteellinen seura Societas pro Fauna et Flora Fennica (Societas) professori Carl Reinhold Sahlbergin aloitteesta. Perustajajäseninä oli Sahlbergin lisäksi yhdeksän muuta luonnontutkijaa, joihin kuului muun muassa maailmankuulu eläintieteen professori Alexander von Nordmann

Societas pro Fauna et Flora Fennica aloitti toimintansa tavoitteenaan koota täydellinen kokoelma suomalaisia eläimiä ja kasveja. Tavoite oli 200 vuotta sitten erityisen kunnianhimoinen, koska tieto Suomen eläimistä ja kasveista oli rajallista. Kuusi vuotta perustamisensa jälkeen karttuneet kokoelmat kuitenkin tuhoutuivat Turun palossa. Toiminta käynnistettiin uudelleen Helsingissä, jossa uudet kokoelmat liitettiin osaksi nykyistä Helsingin yliopistoa vuonna 1858. Seuran kokoelmat ovat nykyisen Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmien alku.

Kun Societas pro Fauna et Flora Fennica perustettiin 1.11.1821, onnistuttiin sille määrittelemään tavoitteet, jotka ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa aina näihin päiviin asti. Yleistajuinen tutkimustieto eläin- ja kasvimaailmasta ja luonnonsuojelu eivät ole menettäneet merkitystään vaan ovat nykymaailmassa kenties entistäkin polttavampia aiheita.

Societaksen logo.

Viime vuosikymmeninä Societaksen toiminnan painopiste on siirtynyt alkuaikojen lähes puhtaasta eläin- ja kasvitieteestä enemmän ekologisten vuorovaikutusten ja populaatioiden tutkimiseen sekä luonnonsuojelutoimintaan. Seura on edelleen elinvoimainen ja aktiivinen toiminnassaan, ja sillä on tällä hetkellä noin 1 100 jäsentä. 

Seuran 200-vuotisjuhlasymposiumissa juhlistettiin luonnon monimuotoisuutta ja vuosisatojen myötä kertynyttä tietoa Suomen luonnosta

Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin perjantaina 5. marraskuuta 2021 Ritarihuoneella Helsingissä symposium, jonka teemana oli “Suomen eläimistö ja kasvisto muutoksessa”.

Professorit Ilari Sääksjärvi, Tomas Roslin ja Erik Bonsdorff käsittelivät esityksissään luonnon monimuotoisuutta ja luontoa koskevan tiedon pitkää historiaa. Eläimistön ja kasviston muutoksista voidaan tietää vain vertaamalla nykyistä tilannetta aiempaan. Suomen luonnon monimuotoisuus tunnetaan todella hyvin, ehkä jopa parhaiten maailmassa. Tieto ei ole kertynyt vain viimeisten vuosikymmenien aikana, vaan nykyaikainen tieto pohjaa aiempaan tehtyyn työhön 1700–1800-luvuilta alkaen. Suomessa onkin ainutlaatuisia pitkiä aikasarjoja, joiden merkitys lajiston seurannassa on korvaamaton. Eri lajiryhmien seurantatietoja yhdistämällä saadaan kokonaiskuva lajiston muutoksista. 

Lajistoseurannan lisäksi myös lajeihin vaikuttavien ympäristötekijöiden, kuten lämpötilan ja Itämeren suolapitoisuuden, seuraaminen ja raportoiminen on tärkeää. Seurantojen tulevaisuus on kuitenkin vaarassa rahoituksen epävarmuuden vuoksi. Lisäksi tilanne muualla on toinen: maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuus tunnetaan edelleen huonosti. 

Punainen talo puiden ja pensaiden keskellä.

Societas ylläpitää Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa Nåtön biologista asemaa Ahvenanmaan Lemlandissa. Asemaa käytetään muun muassa biologisten kenttätutkimusten tukikohtana. Kuva: Magnus Östman.

Professori Marjo Saastamoisen esityksessä esiin nostettiin myös seuran ylläpitämä Nåtön tutkimusasema Ahvenanmaalla. Siellä tehdyistä seurannoista kansainvälisesti tunnetuin on täpläverkkoperhosen populaatiodynamiikkaa selvittävä projekti, jonka edesmennyt professori Ilkka Hanski aloitti vuonna 1993. Täpläverkkoperhonen elää Suomessa vain Ahvenanmaalla, ja sielläkin vain tietyissä elinympäristöissä. Tutkimuksella on ollut tärkeä merkitys paitsi luonnonsuojelubiologiassa, myös biologian opiskelijoiden koulutuksessa. Monelle opiskelijalle täpläverkkoperhosseurantaan osallistuminen on ollut ensimmäinen kosketus tutkimuksen tekemiseen.

Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa tieteen popularisoimista ja vaikuttavuutta. Esimerkiksi julkisessa keskustelussa saatetaan edellyttää, että tutkijat osaisivat kertoa, mitä konkreettista hyötyä luonnon monimuotoisuudesta on ja mielellään myös lyödä sille jonkinlainen hintalappu. Paneelikeskustelussa kuitenkin korostettiin, että luonnolla ja sen monimuotoisuudella on itseisarvo, jota pitäisi vaalia. Vertauksena kysyttiin, että ihmetteleekö kukaan, mitä hyötyä vaikkapa Kansallismuseon taidekokoelmasta on.

Symposiumin lopuksi kuultiin seuran kunniapuheenjohtaja Carl-Adam Haeggströmin esitelmä seuran viime vuosikymmenien toiminnasta. Koska yhteiskunnassa on tapahtunut viimeisen 25 vuoden aikana suuria muutoksia, on myös seuran toiminta muuttunut ajan mukana. Yhtenä konkreettisena muutoksena Haeggström mainitsi seuran jakamien stipendien rahallisen yhteismäärän muutoksen. Vuonna 1997 stipendejä jaettiin kaikkiaan 12 000 euron arvosta, kun vuonna 2020 summa oli 194 590 euroa. Tulevaisuudessa Haeggström näkee tärkeänä erityisesti yhteistyön merkityksen muiden seurojen kanssa sekä Nåtön tutkimusaseman toiminnan

TSV onnittelee 200-vuotiasta seuraa ja sen nykyisiä jäseniä!

Lue myös Societas pro Fauna et Flora Fennican jäsenseuraesittely TSV:n verkkosivuilta.

Teksti Societas pro Fauna et Flora Fennica ja taustalla taitavasti piirrettyjä voikukanlehti'.

Tekstin taustalla oleva voikukanlehtikuva on Alvar Palmgrenin artikkelista ”Bidrag till kännedomen om Ålands vegetation och flora. I. Taraxaca.”, joka julkaistiin Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica -sarjassa v. 1910 (vk. 34, nro. 1, s. 1–53).