Lisätietoa vertaisarvioinnista

Vertaisarviointi on tieteen oma laadunvarmistuskeino. Sillä tarkoitetaan menettelyä, jossa tutkimustuloksia julkaiseva lehti, konferenssi tai kirjankustantaja pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan ennakkoarvioinnin julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Maailmassa julkaistaan vuosittain yli miljoona tieteellisen ennakkoarvioinnin läpikäynyttä julkaisua ja Suomessakin useita tuhansia.

Vertaisarviointi on myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisuavustusten ja Julkaisufoorumi-luokituksen myöntämisen keskeinen kriteeri. Tutkijoille vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ovat tärkeitä meriittejä, minkä lisäksi niillä on OKM:n rahoitusmallin mukaisesti aiempaa suurempi vaikutus yliopistojen rahoitukseen.

Tieteellisten julkaisujen vertaisarviointiprosessin toteutuksessa on eroja niin tieteenalojen kuin julkaisutyyppienkin välillä. 

Vertaisarviointiprosessin kuvaus

Tämä kuvaus sisältää esimerkinomaista materiaalia, jota tiedekustantajat saavat vapaasti muokata ja hyödyntää omassa toiminnassaan, erityisesti laatiessaan oman julkaisu- ja arviointiprosessinsa kuvausta ja ohjeistuksia.

Mitkä julkaisut vertaisarvioidaan?

  • Kaikki julkaistaviksi aiotut tutkimusartikkelit ja -kirjat käyvät läpi vertaisarvioinnin.
  • Pääkirjoitukset, katsaukset, kolumnit, kirja-arvostelut, mielipidekirjoitukset, tms. käsitellään toimituksen sisäisesti ja voidaan julkaista ilman tieteellistä laadunarviointia.

Kuinka julkaisuehdotukset käsitellään?

  • Tutkimusartikkelien julkaisuehdotukset käsittelee toimittaja, päätoimittaja, ja/tai toimitusneuvosto.
  • Tieteellisiä kirjoja koskevat julkaisuehdotukset käsittelee kustannustoimittaja, toimitusneuvosto ja/tai muu toimielin, esim. seuran hallitus.

Kuka päättää vertaisarviointiprosessin käynnistämisestä?

  • Päätoimittaja, tutkimusneuvosto tai vastaava suorittaa alustavan arvion käsikirjoituksen sopivuudesta julkaisuohjelmaan ja päättää vertaisarviointiprosessin käynnistämisestä.
  • Julkaisuehdotuksen tekijälle lähetetään X päivän kuluessa tieto julkaisuehdotuksen hylkäämisestä tai vertaisarviointiprosessin käynnistämisestä ja sen aikataulusta.

Kuka voi toimia vertaisarvioijana?

  • Päätoimittaja tai vastaava pyytää lausunnot käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta vähintään kahdelta arviointitehtävään kutsutulta henkilöltä.
  • Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen riippumattomia väitelleitä tutkijoita tai muita tieteenalan asiantuntijoita.
  • Arvioijat toimivat anonyymisti tai avoimesti. Julkaisuehdotus ja arvioijien nimet säilytetään kaikkien arvioitujen käsikirjoitusten osalta.
  • Asiantuntijaksi ei voida valita henkilöä, joka on käsikirjoituksen kirjoittajan/kirjoittajien lähisukulainen tai joka toimii kirjoittajan/kirjoittajien esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana tai jolla on ollut yhteisiä julkaisuja kirjoittajan/kirjoittajien kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Mitä prosessissa arvioidaan?

  • Prosessissa arvioidaan aineiston kattavuutta, teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta, sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.
  • Kukin arvioija esittää joko julkaisuehdotuksen hylkäämistä tai sen hyväksymistä sellaisenaan tai määrätyin muutoksin.

Kuka päättää käsikirjoituksen julkaisemisesta?

  • Lausuntojen pohjalta päätoimittaja, kustannustoimittaja, toimitusneuvosto tai seuran hallitus tekee lopullisen päätöksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisemisesta.
  • Tekijöille lähetetään X päivän kuluessa arviointiprosessin käynnistämisestä tieto julkaisuehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, sekä mahdolliset julkaisemisen edellytyksenä pidettävät käsikirjoitusta koskevat muutosehdotukset. Samalla tekijöille lähetetään arvioijien lausunnot tai päätoimittajan tiivistelmä niistä.

Ohjeet julkaisuehdotuksen laatijoille

Julkaisuehdotus lähetetään toimituksen määrittämiä välineitä käyttäen. Jos lehti käyttää julkaisujärjestelmää, käsikirjoituksen kirjoittaja kirjautuu siihen. Osa kustantajista käyttää sähköistä lomaketta, osa ottaa vastaan ehdotukset sähköpostilla tai kirjeitse.

Julkaisuehdotuksen tulee sisältää kaikkien julkaisun tekijöiden nimet ja yhteystiedot sekä tieto siitä, kuka toimii julkaisuehdotuksen yhteyshenkilöä. Ennen julkaisuehdotuksen lähettämistä on varmistettava, että kaikki tekijät hyväksyvät julkaisuehdotuksen.

Julkaisuehdotuksen liitteenä toimitetaan koko julkaistavaksi tarjottava käsikirjoitus ja sen tiivistelmä toimituksen laatimien tyylillisten ja muodollisten ohjeiden mukaisesti. Vertaisarviointi tehdään anonyymisti, joten käsikirjoituksesta poistetaan kirjoittajien henkilöllisyystiedot.

Tarjottavan käsikirjoituksen tulee olla aiemmin julkaisematon, eikä se saa olla samaan aikaan ehdolla julkaistavaksi muilla julkaisufoorumeilla.

Ohjeet vertaisarvioijille

Lausunnon luvatessaan asiantuntija vahvistaa ymmärtävänsä seuraavat periaatteet ja sitoutuu niihin:

  • Kaikki arvioitavat käsikirjoitukset ovat luottamuksellista aineistoa.
  • Niistä ei saa keskustella eikä niitä saa näyttää ulkopuolisille.
  • Julkaisemattoman käsikirjoituksen sisältöä ei saa käyttää omaksi edukseen.

Asiantuntijalausunnon tarkoituksena on auttaa päätoimittajaa tai muuta kustantajan edustajaa päättämään tarjotun käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Kopio lausunnosta, tai sen tiivistelmä, lähetetään aina myös kirjoittajalle.

Asiantuntija kirjoittaa lausunnon, joka ottaa perustellen kantaa käsikirjoituksen ansioihin ja puutteisiin sisällön, rakenteen, mahdollisen kuvituksen ja muiden huomionarvoisten seikkojen osalta. Tyypillinen arviolausunto on pituudeltaan 2–6 liuskaa, ja se lähetetään päätoimittajalle sovitun aikataulun mukaisesti. Asiantuntijan toivotaan käyttävän arviossaan seuraavaa asteikkoa:

  1. Käsikirjoitus on julkaistavissa sellaisenaan
  2. Käsikirjoitus on hyväksyttävissä, jos siihen tehdään esitetyt muutokset ja korjaukset
  3. Käsikirjoitus suositellaan hylättäväksi

Arviointia tukevat esimerkiksi seuraavat kysymykset:

  • Esitelläänkö tutkimuskysymys, aineisto ja menetelmät ymmärrettävästi ja riittävällä tarkkuudella?
  • Tunteeko kirjoittaja lähteet ja aihepiirinsä kirjallisuuden ja hyödyntääkö sitä riittävästi ja luotettavasti?
  • Kytkeytyykö esitelty teoreettinen, metodologinen tai käsitteellinen viitekehys empiiriseen esimerkkiin toimivalla tavalla? Tekeekö kirjoittaja tekstissään sen, mitä johdannossa lupasi, ja tukeeko aineisto päätelmiä?
  • Mikä on tulosten omaperäisyys ja uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen?
    Muodostaako teksti rakenteeltaan tasapainoisen, perustellun ja eheän kokonaisuuden, jossa kerronnan kaari kantaa alusta loppuun asti?
  • Mikä on kirjoituksen mahdollisen kuvituksen ja tekstin suhde, ovatko kuvat informatiivisia ja tarpeellisia? Mitkä ovat käsikirjoituksen ansiot alan tutkijoiden ammattitaidon edistämisen näkökulmasta?
  • Onko käsikirjoitus ymmärrettävä lähinnä kyseistä tieteenalaa tunteville vai laajemminkin akateemiselle tai suurelle yleisölle?

Asiantuntijalausunto kirjoitetaan rakentavasti, kannustavasti ja perustellusti ottaen huomioon, että kirjoittajien tyylit ovat erilaisia ja moniäänisyys kuuluu tutkimukseen. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen teoreettista viitekehystä, tutkimuskirjallisuutta, lähdeaineistoa tai menetelmiä puutteellisina, hänen on tarkoitus auttaa kirjoittajaa konkreettisilla ehdotuksilla käsikirjoituksen parantamiseksi.

Lausunnossa on tuotava esiin käsikirjoituksen päällekkäisyys aiemmin julkaistun aineiston kanssa, sekä mahdolliset epäilyt plagioinnista tai puutteista viitteiden ja lähteiden merkinnän suhteen.

On hyvä tuoda selvästi ilmi, maksetaanko arvioijalle palkkio.

Asiantuntija-arviointitehtävät lasketaan tieteelliseksi ansioksi. 

Päivitetty 21.10.2020 16.41