Tieteilijä tarvitsee kodin

Uutiset   20.9.2019 9.00   Päivitetty 23.6.2020 11.46

Aina ei ole olemassa tieteellistä seuraa, johon liittyä, vaan seura pitää itse perustaa. Tutkija ja tiedeviestinnän asiantuntija Salla-Maaria Laaksonen kertoo, miksi hän päätyi perustamaan Rajapinta ry:n yhdessä tutkijakollegoidensa kanssa ja mitä uudessa tieteellisessä seurassa toimiminen on mahdollistanut. Kirjoitus on osa TSV:n 120-vuotisjuhlakampanjaa Miksi tieteellinen seura?

"Turhautuneena tutkimuksemme kodittomuudesta istuimme vuonna 2011 alas kuuden tutkijan porukalla, jossa oli mukana ihmisiä eri tieteenaloilta ja eri yliopistoista. Olimme kaikki kiinnostuneita informaatioteknologiasta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista, ja teimme kukin tavalla tai toisella Internetiä koskevaa tutkimusta. 

Olimme hiukan yksinäisiä. Internet-tutkimusta kyllä tehtiin Suomessa, mutta hajanaisesti, eikä yhteistä kohtaamispaikkaa ollut. Samaan aikaan kun maailmalla perustettiin poikkitieteellisiä Internet-instituutteja, Suomessa meitä vain varoiteltiin teknologisesta determinismistä eli teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten ylikorostamista. Mediajulkisuudessa ei vielä puhuttu digitalisaatiosta.

Perustimme ensin Rajapinta-blogin ja sähköpostilistan viestintäkanaviksi, ja aloimme tavata säännöllisesti. Hiljalleen kävi selväksi, että meitä oli paljon enemmänkin. Lähdimme laajentamaan ja vakinaistamaan toimintaa ja saimme siihen Koneen Säätiön tukea. Rajapinta ry perustettiin virallisesti tammikuussa 2017 informaatioteknologian ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kohtaamispaikaksi.

Rintakuva Salla-Maariasta.

Kuvassa: Salla-Maaria Laaksonen.

Itselleni ajatus kohtaamispaikasta tiivistää olennaisimman tieteellisen yhdistyksen toiminnasta. Tutkijan työ on helposti yksinäistä puurtamista, vaikka parhaat ajatukset syntyvät usein pallottelemalla kollegoiden kanssa. Parhaimmillaan tieteellinen seura on paikka, joka tarjoaa tilaa ja alustoja ajatusten jakamiselle ja vertaisten keskustelulle ja jonka aidat ovat matalat: sinne on aloittavankin tieteentekijän helppo tulla ja siellä uskaltaa esittää keskeneräisenkin ajatuksen.

Uutena toimijana Rajapinta on pyrkinyt hieman muovaamaan sitä, mikä olisi tieteellisen yhdistyksen toimintatapa. Ainakaan toistaiseksi emme julkaise tieteellistä lehteä, vaan panostamme viestinnässä teknologiateemojen kansantajuistamiseen blogikirjoitusten kautta. Vuosittainen ”seminaarimme” on muodoltaan epäkonferenssi, jossa ei ole perinteistä esitelmäkutsua ja osallistujat itse määrittelevät tapahtuman sisällön orgaanisesti. Tällainen epäformaalimpi toiminta sopii hyvin yhdistykselle, joka toimii tieteiden välisessä rajapinnassa.

Isohko joukko salissa pöytäkunnittain keskustelee keskenään.

Rajapintapäivillä 2017 ratkottiin sosiaalisen median tutkimusetiikkaan liittyviä kysymyksiä. Kuva: Salla-Maaria Laaksonen.

Rajapinta on siis todellakin rajapinta. Se on onnistunut lyhyen historiansa aikana houkuttelemaan jo yli 160 jäsentä. Yhdistyksen toiminnassa on mukana paitsi tutkijoita, myös tutkimuksen ystäviä. Emme ole vielä voineet hakea TSV:n jäsenseuraksi, koska yhdistys on vasta kaksivuotias, mutta toivottavasti tulevaisuudessa pääsemme osaksi TSV:n jäsenseuratoimintaa – ja toivottavasti rakentamamme avoimet ovet pysyvät silloinkin auki."

Salla-Maaria Laaksonen, VTT, tutkijatohtori, Rajapinta ry:n hallituksen puheenjohtaja, MEVI ry:n ja Kulutustutkimuksen seuran jäsen. Tekstin sisältöä on palloteltu myös Rajapinnan emeritus-puheenjohtajan Matti Nelimarkan kanssa.

Rajapinta ry:n tavoitteena on edistää yhteiskuntatieteellistä informaatioteknologian tutkimusta sekä digitaalisten ja laskennallisten menetelmien käyttöä yhteiskuntatieteissä. Yhdistyksen toiminta on avointa kaikille opiskelijoille, tutkijoille ja tutkimuksen ystäville.

Miksi tieteellinen seura? -kampanjassa julkaistut muut kutsuvierastekstit

Ulla-Maija Forsberg: Joka kuukauden kolmas perjantai on pyhitetty Suomalais-Ugrilaiselle seuralle

Tuukka Tammi: Vetreä Vanhus ja varhaiskeski-ikäinen jäsen

Jonna Rintamäki: Tähtinäytöksiä ja planetaarioesityksiä – Rakkaus Kuuhun vei tieteelliseen seuraan

Jarmo Saarti: Tieteelliset seurat verkostoitumisen, kouluttautumisen ja tieteen tekemisen kotipesänä

Lasse Lehtonen: Poikkitieteellisyys luo hyvän keskusteluympäristön

Lea Ryynänen-Karjalainen: Tieteellisen seuran merkitys sen yksittäisille jäsenille voi olla korvaamaton