Tervetuloa uudistuneille verkkosivuillemme! Kerro meille, miten uudet sivut toimivat. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin. Vastaa kyselyyn. 

Arvioinnilla on väliä

Tutkijan ja yliopistonopettajan työstä vastuullisen arvioinnin kehittämiseen siirtynyt Mira Söderman jatkaa työtään tieteen hyväksi uudessa roolissa. Politiikan ja retoriikan tutkimuksesta saadut näkökulmat auttavat häntä ymmärtämään, miten arviointi ohjaa tutkijoiden työtä ja sitä, mitä tiedeyhteisössä pidetään arvokkaana.
Mira Söderman.

Tutkimuksesta vastuullisen arvioinnin kehittämiseen

Aloitin vastuullisen arvioinnin koordinaattorina Tieteellisten seurain valtuuskunnassa vuonna 2024. Siirryin työhön Jyväskylän yliopistosta, jossa työskentelin valtio-opin yliopistonopettajana. Väittelin vuonna 2023 siitä, miten jalkapallosta lainattuja puhetapoja käytetään politiikan kielessä Italiassa. Pidin tutkimisesta ja opettamisesta, mutta halusin pitää oven auki erilaisille uramahdollisuuksille. TSV:llä pääsen työskentelemään tiede- ja tutkimusyhteisön hyväksi muussa kuin tutkijan roolissa.

Tutkimustausta auttaa ymmärtämään arviointia

Politiikan ja retoriikan tutkimus on tarjonnut hyödyllisiä näkökulmia tutkijanarvioinnin parissa tekemääni työhön. Tutkijanarvioinnissa ei ole kyse vain teknisistä mittareista, vaan siihen liittyy myös neuvotteluja ja valintoja siitä, mitä tutkimuksessa ja tutkijoiden työssä arvostetaan. Arviointi ei siis ole neutraalia.

Arvioinnin kehittäminen risteää myös retoriikan näkökulmien kanssa, sillä arvioinnin uudistamisessa pyritään pois käytännöistä, joissa lehti- ja julkaisupohjaista metriikkaa käytetään tutkimuksen laadun tai vaikuttavuuden mittareina. Tämä tarkoittaa, että arvioinnissa korostuvat entistä enemmän kontekstuaalinen harkinta, perustelut ja tulkinta. Retoristen ajattelutapojen tunteminen tarjoaa hyödyllisiä välineitä paitsi tutkijalle ja arvioijalle myös arviointia kehittäville.

Yhteistyötä kotimaisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa

Koordinoin tutkijanarviointiin liittyvää kehitystyötä. Työhöni kuuluu yhteistyötä tutkijoiden sekä korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja muiden tiedeyhteisön toimijoiden kanssa Suomessa ja kansainvälisesti.

Työn laaja yhteistyöverkosto tekee siitä erityisen kiinnostavaa. Saan keskustella eri toimijoiden kanssa siitä, miten tutkijanarviointia tulisi kehittää ja millaisia näkökulmia uudistuksessa pitäisi ottaa huomioon.

Myös työn kansainvälisyys innostaa minua. Arviointia uudistetaan samanaikaisesti monissa maissa, ja aiheesta käydään vilkasta kansainvälistä keskustelua. Opintojeni aikana suorittamistani kieli- ja kansainvälisyysopinnoista on ollut nykyisessä työssä paljon hyötyä.

Arviointi vaikuttaa tutkijoiden arkeen

Arvioinnilla on hyvin konkreettisia vaikutuksia tutkijoiden työhön ja uramahdollisuuksiin. Se vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaista työtä tiedeyhteisössä arvostetaan, millaisia ansioita tutkijoiden kannattaa kartuttaa ja millaisia urapolkuja heille avautuu.

Tavoitteena on rakentaa arviointia, joka tunnistaa tutkijoiden työn ja osaamisen monipuolisemmin ja ottaa paremmin huomioon erilaiset uravaiheet, tehtävät ja tieteenalat.

Kehitystyö vaatii jatkuvaa oppimista

Jatkuvalla oppimisella on työssäni suuri merkitys, sillä tutkimuksen arviointia uudistetaan nopeasti. Työ edellyttää monien samanaikaisten keskustelujen, hankkeiden ja kansainvälisten kehityssuuntien seuraamista.

Kehitystyö on myös hyvin yhteisöllistä. Arviointikäytäntöjä ei voida uudistaa yhdestä näkökulmasta, vaan työ vaatii erilaisten näkemysten yhteensovittamista, punnintaa ja keskustelua.

Monipuolinen työyhteisö tukee omaa osaamista

Minusta on motivoivaa työskennellä kollegoiden kanssa, joilla on monipuolista kokemusta ja asiantuntemusta. Heidän osaamisensa täydentää omaani, ja yhdessä työskenteleminen auttaa tarkastelemaan asioita useista eri näkökulmista.

Lisäksi Tieteiden talon historiallinen miljöö Helsingin Kruununhaassa tekee työskentelystä erityisen viihtyisää.

 

Mira Söderman.

Arviointiuudistuksen kieli kiinnostaa

Tulevaisuudessa minua kiinnostaisi soveltaa politiikan ja retoriikan tutkimuksen näkökulmia arviointiuudistuksen tarkasteluun.

Vastuulliseen tutkijanarviointiin liittyy oma kielensä ja käsitteistönsä, joiden avulla uudistuksen tavoitteita perustellaan. Vaikka yhteisistä periaatteista vallitsisi laaja yksimielisyys, niitä täytyy aina soveltaa käytännössä. Samalla joudutaan tulkitsemaan, mitä vastuullinen arviointi tarkoittaa tietyssä organisaatiossa, arviointitilanteessa tai tieteenalakohtaisessa yhteydessä.

Näissä tulkinnoissa on aina liikkumavaraa, ja samoja periaatteita voidaan perustellusti soveltaa eri tavoin. Juuri näihin tulkintoihin, käsitteisiin ja perusteluihin olisi kiinnostavaa perehtyä tarkemmin.